torstai 27. helmikuuta 2020

Tekniikka 9: Varmatoimisin aseistariisunta



Varmatoiminen aseistariisunta, jossa vastustajalle tehdään aseistariisunta kun hänen asettaan on ensin kierretty vaikeaan asentoon, jonka jälkeen aseesta kiinni pitäminen on erittäin vaikeaa.

Tekniikassa 2 ase otettiin suoraan kiinni ottamalla ja riuhtaisemalla. Suurin ero on, että tässä tekniikassa vastustajan otetta heikennetään kierrolla ennen kuin väärin päin oleva ase otetaan häneltä pois. Tekniikka on hieman hitaampi ja teknisesti vaativampi kuin tekniikka 2, mutta varmatoimisempi.

Tekniikka lähtee liikkeelle torjunnalla, jossa pisto tai isku ohjataan ulospäin. Vastustajan miekkaa manipuloidaan tämän jälkeen kiertämällä sitä ulospäin, mieluusti liki puolikaaren verran.

Torjunnan ja manipuloinnin kanssa samanaikaisesti vastustajaa lähestytään. Tarvittava jalkatyö on yleensä hyvin vähäistä. Tekniikka tehdään vastustajan hyökkäyksen vastatekniikkana, eikä toimi jos sitä yritetään tehdä kaukaa. Lähestyttäessä toinen käsi valmistautuu ottamaan vastustajan aseen kahvasta kiinni. Tartuntaan lähestyminen tapahtuu kämmen edellä, sormia suojaten.

Kun vastustajan aseen kahva osoittaa liki ylös, kahvasta otetaan kiinni ja ase vedetään itselle. Vastustajan käsi on saatettu tilaan, jossa ase saadaan helposti vedettyä peukalon ja etusormen välistä pois. Jos vastustaja yhä onnistuu pitämään kiinni, voidaan aseen kiertoa jatkaa, mikä vaikeuttaa aseesta kiinni pitämistä entisestään.

Tässä tekniikassa vastustajan käsi kääntyy, mutta kiinni pitävää lukkoa ei muodostu. Ainoat tilanteet, joissa aseen vääntämisestä on aiheutunut kipua olleet ne kerrat, kun yhdenkädenmiekkaa on väännetty kahdenkädenaseella, eikä heikkoon tilanteeseen joutunut ole irrottautunut tilanteesta tai päästänyt aseestaan irti. Näissä harvinaisissa tilanteissa vahva vääntö isolla aseella on aiheuttanut kipua käteen, jolla on yritetty taistella vastaan mahdottomassa tilanteessa.

Niin tätä tekniikkaa kuin tekniikkaa numero 4 opettaessa kannattaa korostaa, että tekniikkaa ei voi vastustaa, jos se pääsee liian pitkälle. Jos vastustaja jää ihmettelemään tekniikkaa, se onnistuu liki varmasti ja aseesta täytyy päästää irti. Jos tekniikan taas havaitsee tarpeeksi ajoissa,  voi koko tekniikan estää yksinkertaisimmillaan vain astumalla taaksepäin ja vetämällä kyynärpäätä taaksepäin.

Käännön jälkeiset aseistariisunnathan eivät kaikilla aseilla toimi, aseiden rakenteesta johtuen. Ne ovat erityisesti rapiirimiekkailussa tärkeä ja oveluutta vaativa elementti. Jos ne alkoivat kiinnostaa, ohessa asiaa erittäin hyvin esittelevä opetusvideo muutenkin mielenkiintoiselta David Coblentzin kanavalta:

 

lauantai 22. helmikuuta 2020

Yksilöharjoite 7: Juokseminen

"The fight is won or lost far away from witnesses – behind the lines, in the gym, and out there on the road, long before I dance under those lights.” -Muhammad Ali 

Vaikka maailman kaikkien aikojen tunnetuin nyrkkeilijä Muhammad Ali oli tunnettu erityisesti nopeudestaan, hän juoksi aamun tunteina loputtomia kilometrejä, koska halusi kestää pidempään kuin vastustajansa. Lenkkipolulla piti olla ennen aamuseitsemän treenejä juoksemassa kymppi, maihareissa ja hikoilupuvussa. Mestaruuksiin vievä pohja rakennettiin lenkkipoluilla.

Kun kaikkien aikojen ylivoimaisimpiin kuuluva painija Aleksandr Karelin, Siperian Karhu, aloitti harjoitusviikkonsa, hän juoksi yli kymmenen kilometrin lenkkejä metsissä Novosibirskin ympäristössä. Samaan tapaan suomalainen painin olympiavoittaja Pertti Ukkola juoksi päivän neljäntenä treeninään tunnin lenkkejä ja juoksi cooperin testissä yli neljä kilometriä. Painin vaatiman räjähtävän voiman oheen juoksu loi pohjan, jolla voittajat jaksoivat silloinkin, kun sekä ruumis että mieli haluaisivat jo antaa periksi, eivätkä aistitkaan enää toimineet kunnolla.

Jos haluaa nostaa kamppailulajeissa suoritustasoa, tulee lähteä lenkille. Kannattaa käydä juoksemassa. Jos ei voi käydä juoksemassa, käy kävelyllä. Harjoituksen pituutta voi ja rasittavuutta voi nostaa vähitellen. Aluksi voi mennä kevyellä sykkeellä tasaisessa maastossa. Myöhemmin lenkkiin voi lisätä tehoa, esimerkiksi juoksemalla mäkiä tai intervalleja. Tärkeintä on rauhassa ja paikkoja rikkomatta oppia hengästymään ja väsymään.

Lenkkeily on erittäin tehokas tapa nostaa yleiskuntoa ja yleiskuntoa tarvitaan kamppailulajeissa. Väsymys rikkoo tekniikan ja vie ottelijalta oveluuden. Punttien ollessa vähänkään tasan voittaa se, joka yksinkertaisesti vain jaksaa pitää ottelemisensa kasassa pidempään.

Sen lisäksi, että kuntoa kohottamalla väsymys tulee vastaan myöhemmin, on aerobiseen harjoitteluun toinenkin syy. Kun väsymykseen ja sen vaikutuksiin itselle on totutellut, väsymys ei tule yllätyksenä kunnon joutuessa koetukselle ja siitä huolimatta kykenee toimimaan.

Juokseminen on valittu kuntoharjoitteeksi, koska vahvat ja kestävät jalat sekä toimiva hapenottokyky ovat aseellisessa kamppailussa välttämättömät. Jonkinlaisen lenkkikunnon ylläpitäminen on pikareitti yleiskestävyyteen, mutta myös esimerkiksi uimista, hiihtämistä, pyöräilyä, soutamista tai luistelua voi käyttää kunnon kohottamiseen. Jonkinlainen kierto erilaisten harjoitusmuotojen välillä voi myös säästää kehoa, joten sitä kannattaa harkita.

Helpoimpia tapoja välttää kunnon rappeutumista on liikkua paikasta toiseen omin voimin. Jos kävelee tai pyöräilee arjen matkansa, on kamppailulajeissa tarvittava peruskunto heti paremmalla tolalla. Muhammad Alin kerrotaan juosseen paikasta toiseen, ihan vain jotta saisi juostua enemmän.

Lisähaasteena aseellisten kamppailulajien harrastajien kannattaa aika ajoin käydä lenkillä tai ainakin kävelyllä suojavarusteet päällä. Tämä pätee lajista riippumatta, oli kyseessä sitten miekkailutakki tai rautapaita. Varusteissa lenkillä käyminen totuttaa varusteiden käyttöön, niin kehoa kuin mieltäkin. Jokainen tunti suojavarusteissa harjoittelemista tekee niissä urheilemisen luontevammaksi ja varmemmin toimivaksi. Tämän lisäksi lenkillä on helppo huomata jos varusteissa on jotain korjausta tai muokkaamista vaativaa.

Jotkut kisavalmennuksessa olevat painijat eivät nykyään juokse kuin muutaman kilometrin matkoja ja keskustelua ammattimaisesti harjoittelevien vapaaottelijoiden juoksemisen tarpeesta on käyty viime vuosina aktiivisesti. Heille juoksemattomuus voi toimia ja he saavat kasvatettua lajissaan tarvittavaa kuntoa muilla hyvin suunnitelluilla harjoitteilla. Aktiivisesti valmennetut ja huippuunsa viritetyt urheilijat eivät kuitenkaan ole tämän blogin kohdeyleisö. Käytännössä kaikille kamppailulajien harrastajille juokseminen on varmimpia tapoja lisätä kisakuntoa.

Juoksemisen perusasioita:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/juoksu

Juoksemisen aloittamisesta ilman aiempaa kokemusta:
https://tikis.fi/naisten-treeni/nain-aloitat-juoksemisen-ihan-nollasta/

Intervallien perusteista:
https://kuntoplus.fi/treeni/juoksu/intervallijuoksu/miten-intervalliharjoittelu-toimii

torstai 20. helmikuuta 2020

Tekniikka 8: Vahvan iskun torjuminen kahdella aseella

Kahdella aseella suuria aseita ja vahvaa voimankäyttöä vastaan toimiminen on vaikeaa ja epävarmaa. Aseet eivät ole tehokkaita torjunnassa, eikä niihin ole helppoa saada tarpeeksi voimaa. Tässä perustekniikassa varmistetaan torjunta molemmilla aseilla, ohjataan isku sivuun ja vasta sitten tehdään vastatekniikka.

Tekniikassa on paljon samaa kuin tekniikassa 7, mutta se on turvallisempi ja hitaampi. Siinä missä pistoa tai heikkoja iskuja vastaan voi käyttää yhdenkäden sivuunohjausta samanaikaisella vastahyökkäyksellä, tässä tekniikassa käytetään molempia aseita torjunnan varmistamiseen.

Tekniikka alkaa sillä, että vastustajan isku otetaan kiinni kahdella aseella. Aseet voivat olla reilusti ristissä.

Ajatuksena torjunnassa ei ole pysäyttää vastustajan liikettä, vaan ottaa se kontrolliin ja ohjata sivuun. Tämä on varmempi tekniikka, sillä esimerkiksi varsiaseissa on niin paljon voimaa, että ne voivat rikkoa torjunnan tai torjuntavälineet jos niitä vastaan koettaa kovaa, pysäyttävää torjuntaa.

Vastaisku aloitetaan, kun vastustajan isku on saatu kontrolliin ja sivuunohjaus alkaa. Helpoiten tämä onnistuu, kun sivuunohjauspuoleksi valitsee sen puolen, jolla ase on lähempänä vastustajaa ja vastaiskun tekee aseella, joka on lähempänä itseä. Tällöin aseet eivät mene ristiin ja vastaisku lähtee orgaanisesti.

Vastaisku kohdistetaan videoesimerkissä vastustajan kaulaan. Mitä pidempi vastustajan ase on, sitä todennäköisemmin vastaisku kannattaa kohdistaa hänen käteensä. Tämä täytyy huomioida myös jalkatyössä. Esimerkissä jalkatyöllä pyritään vain väistämään isku, mutta jos vastustajalla olisi käytössä suurempi ase, väistön lisäksi jalkatyön täytyisi tähdätä lähestymiseenkin.

Kun kerran on aloittanut voiman tuottamisen johonkin tekniikkaan, on aina edullista käyttää samaa energiaa myös johonkin toiseen asiaan. Tällä säästää aikaa ja energiaa. Tässä tekniikassa tämä periaate näkyy niin, että sivuun ohjaamiseen ja vastaiskuun käytetään samaa kehon kiertävää liikettä.

torstai 6. helmikuuta 2020

Tekniikka 7: Kahden aseen perustorjunta




Kahden miekan tai miekan ja tikarin käyttö ei ole parhaita mahdollisia aseyhdistelmiä. Silti tämänkin aseyhdistelmän perustekniikka kannattaa tuntea.

Esimerkkejä kuvanneessa seurassa kahden aseen perusvalmiussennoksi on opetettu aseiden pitämistä edessä ikään kuin kolmion sivuina ja kärkiä suojaamassa silmätasoa. Miekkojen kärjet ovat lähekkäin, valmiina tukemaan toisiaan tai sulkemaan taistelulinjoja. Tämä asento on valittu, koska aseet suojaavat siinä kohtuullisen hyvin ylävartaloa ja iskuja on nopea lähteä tekemään. Tälläkin kertaa tekniikka lähtee tästä valmiusasennosta.

Kahden aseen tekniikoista tavallisimpia on torjunnan ja lyömisen yhdistäminen. Toisella aseella ohjataan vastustajan hyökkäys sivuun, toisella taas tehdään samanaikainen vastahyökkäys. Esimerkissä vastustajan pisto ohjataan menemään sivuun ja asetta linjalta pois pidettäessä vastustajaa lyödään keskivartaloon.

Tekniikan nopeus perustuu siihen, että sekä torjunnan, että vastaiskun voima tuotetaan samalla vartalon kierrolla. Jos voi tehdä samalla liikkeellä kaksi tekniikkaa, miksei sekä torjuisi että löisi samaan aikaan?

Samalla logiikalla tekniikka kannattaa opetella mahdollisimman pienellä liikkeellä. Videoidussa esimerkissä kaikki tehdään suurieleisesti, jotta tekniikan logiikka tulisi selväksi. Käytännössä miekkaillessa mitä pienemmällä väistimen liikkeellä onnistuu varmistamaan hyökkäyksen ajautumisen ohi menevälle hyökkäyslinjalle, sitä nopeampi tekniikka on.

Kahdella aseella tekniikan voi tehdä täysin samalla tapaa toiselle puolellekin. Toiselle puolelle torjumista käsitellään tekniikassa 22. Samoin lyönnin voi suorittaa pistona. Samoin tekniikan osumakohdetta voi vaihtaa: jos vastustaja esimerkiksi perääntyy niin, ettei osuma rintaan tai päähän enää onnistu, lyönti voi ehkä vielä osua asekäteen.