Tekniikka 17: Vastustajan sitominen aseella ja kilvellä

Tekniikassa vastustajan isku torjutaan miekalla ja kilvellä. Tämän jälkeen lähestytään kilpi edellä, kilvellä vastustajaa kontrolloiden. Asekäsi kiertää samalla aseen pommelin vastustajan käden ympäri ja sitoo asekäden. 

Olennaista on lähestyä vastustajaa ja tarpeen mukaan horjuttaa häntä niin, ettei hän saa estettyä sitomista eikä tehtyä vastahyökkäystä 

Lopputuloksena vastustaja on sidottu, hänen kätensä on laitettu lukkoon ja hänen aseensa voidaan poistaa nopealla nykäisyllä.

Tekniikkaa on opetettu kahdesta syystä. Ensinnäkin se on toiminut pohjana edistyneemmille painitekniikoille, jotka perustuvat käden tai aseen sitomiseen. Toisekseen harjoittelijat ovat sen myötä oppineet varomaan kätensä sitomista. Tekniikkahan ei onnistu, jos sen aloittamisen havaitsee ja vetää sekä kyynärpäänsä, että aseensa turvaan.

Tekniikassa voi käyttää minkä kokoista kilpeä vain, isomman kanssa tekniikka on jopa turvallisempi tekijälleen. Tekniikka onnistuu myös ilman kilpeä, niin kahdella aseella kuin pelkän yhden aseenkin kanssa. Tällöin on torjunnassa oltava tarkempi ja horjuttamisen aikana on varottava sormiaan. 

TEKNIIKKA 16: TORJUNTA, LINJA HALTUUN, VASTAPISTO

Tekniikka on yksinkertainen, nopea ja tehokas. Jos sitä lähtee koettamaan, tekniikka on toteutettava päättäväisesti tai siihen todennäköisesti ehditään tehdä vastatekniikka.

Tekniikka lähtee liikkeelle vastustajan hyökkäyksen torjumisella sivuun. Samalla edetään päättäväisesti ja otetaan sisälinja haltuun. Vastustajan aseeseen säilytetään teräkontakti, jolla sitä pidetään ulkolinjalla. Eteenpäin menevä liike päättyy pistoon vastustajan ylävartaloon.

Tekniikka on opetuksessa keskeinen perustekniikka. Siinä on useita keskeisiä opetuksellisia elementtejä: se korostaa keskeisimmän hyökkäyslinjan hallussa pitämisen tärkeyttä ja samalla se on räjähtävässä nopeudessaan nopeimpia tapoja lopettaa taistelu.

Vastatekniikoina tehtävät sisälinjan takaisin ottamiset ovat myös keskeisiä ymmärrettäviä miekkailuopetuksessa.

Tekniikan jatkotekniikkana kannattaa opettaa half-sword -tekniikka, jossa omasta miekasta otetaankin kiinni terästä torjunnan aikana, edetään hyvin lähelle vastustajaa ja pistetään tätä voimallisesti. Tämä mahdollistaa tarkemman ja vahvemman teräkontrollin, sekä tehokkaamman läheltä taistelemisen.

Tekniikka on myös keskeisiä vastatekniikoita varsiaseilla ja keihäillä, hieman muuteltuna.

Linkkejä videoihin, joissa näytetään vastaavaa tekniikkaa:

Esimerkki half-swording -tekniikasta historiallisen miekkailun puolelta.

Tekniikan esittelyä ja linjan haltuunottoa vastatekniikkana hyvin selvästi esitettynä:

Esimerkki samantyyppisestä tekniikasta suoritettuna sauvalla.

Tekniikka 15: Torjunta, vastustajan käsien sidonta, pisto kaulaan

Tekniikassa vastustajan isku torjutaan sivuun ohjaten. Samalla väistetään eteen sivulle. Väistön aikana käännytään, työnnetään käsi vastustajan käsien yli, kierretään käsi vastustajan käsien ympäri ja pistetään vastustajaa kaulaan.

Tekniikassa olennaista on lähestymisen ajoittamisen oppiminen. Tästä syystä sen osaaminen parantaa merkittävästi kontaktiin menemisen ajoittamista kaikkia aseita vastaan.

Käsien sitomisen voi tehdä pienen kilven tai oman pienen aseen kanssa. Erityisesti suuren kilven kanssa se ei kuitenkaan onnistu.

Tekniikka on hyvin yleisesti käytetty erilaisia varsiaseita vastaan. Tällöin kättä ei välttämättä saa vastustajan käsien ympärille, mutta pelkkä aseen varresta kiinni pitäminenkin usein sitoo tämän toimintaa merkittävästi.

Tavallisin vastatekniikka on pitää riittävää etäisyyttä vastustajasta ja vetää käden taaksepäin omaa kehoa kohti, jos vastustaja pyrkii lähelle. Jos tässä epäonnistutaan ja vastustaja saa kiinni käsistä, on tavallisin vastatekniikka vastustajan horjuttaminen päättäväisellä lähestymisellä, jonka jälkeen käsien vapauttaminenkin voi onnistua vastustajan ollessa epätasapainossa.

Tekniikka 14: Suora vastaisku takaterällä

 

Tekniikka jatkaa yksinkertaisten ja nopeiden vastatekniikoiden sarjaa. Tällä kertaa pääopetus on takaterän käyttö vastatekniikassa.

Tällä kertaa tekniikka alkaa vastustajan iskun torjunnalla. Torjunta tehdään noin kello kolme suuntaan, koko ajan varmistaen, että vastustajan iskun voima ohjautuu vaarattomasti sivuun. 

Samalla kun vastustajan isku torjutaan, sisälinja otetaan haltuun ohjaamalla vastustajan iskua jatkamaan matkaansa ohi ja astumalla pieni sivuaskel. Sisälinjan hallussa pitäminen tarkoittaa, että toisen ottelijan ase on pois ottelijoiden välistä, kun taas omalla aseella voidaan yhtä uhata vastustajaa. 

Tämän jälkeen vastustajaa lyödään mahdollisimman suoralla takaterän iskulla, joka mieluiten kohdistuu vastustajan kaulaan. Miekka liikkuu niin vähän ja niin suoraan kuin mahdollista, sillä se on nopeinta ja pitää puolustuksen varmimmin paikallaan. 

Tällä kertaa tekniikka ei lopu kunnolliseen viiltoon, vaan pelkästään takaterän iskuun. Tähän on syynä nopean hyökkäämistavan opettelu, eivät historialliset esimerkit tai se, miten miekalla on paras leikata.

Kun tämä tekniikka alkaa olla pitkämiekalla hallussa, sitä voi alkaa opetella lyhyemmillä miekoilla, kahdenkädenmiekoilla ja takaterän omaavilla varsiaseilla. Samaa voi opetella myös taistelusauvoilla, joiden tekniikkarepertuaariin takaterän iskut torjunnan jälkeen ovat kiinteästi kuuluneet monissa maissa.