Ensimmäinen tekniikka on liki kaikkien aselajien jossain muodossa tuntema perustekniikka. Tekniikassa astutaan pyörähtävällä askeleella pois vastustajan lyöntilinjalta, varmistetaan aseen sivuun meneminen omalla torjunnalla ja pyöräytetään lopuksi isku vastustajan käteen.
Muiden tekniikoiden osaamisen kannalta tekniikassa on kaksi erityisen olennaista osa-aluetta: kiertävällä askeleella tehty väistö ja kiertävän torjunnan yhdistäminen iskuun.
VÄISTÖ KIERTÄVÄLLÄ ASKELEELLA
Asetekniikassa ensisijaista on, ettei saa itse osumia. Tekniikan tärkein osa onkin mennä pois siltä linjalta, jolla vastustaja lyö. Molempien jalkojen täytyy liikkua pois lyömälinjalta. Tällä päästään pois iskun tieltä ja pois vastustajan keskilinjalta. Miekkailijoiden välillä olevalta keskilinjalta pois pääseminen on olennaista, koska silloin ollaan pois vastustajan vahvalta miekkailualueelta.
Ajatuksena jalkatyössä on sivuun väistämisen jälkeen välittömästi siirtää oma keskilinja osoittamaan kohti vastustajaa. Tämä tapahtuu kiertävällä takajalan kiertoaskeleella.
Opetuksessa ylimääräistä tekemistä vältetään ja tuotettu voima käytetään mieluusti useampaan asiaan kerrallaan. Kiertoliike jolla oma vahva keskilinja siirretään osoittamaan vastustajaa kohti tuottaa samalla voimaa, jolla vastustajan käteen lyödään kiertävä isku. Koska voimaa ei tuhlata ylimääräisiin erillisiin liikkeeseen, tehty tekniikka on merkittävästi nopeampi kuin asioita peräkkäin tehtäessä.
Lukuisissa harjoitteissa pyritään siihen, että oma vahva keskilinja on kohti vastustajaa, jonka keskilinja taas on aivan väärään suuntaan. Tällöin ollaan itse nopeita ja vahvoja, vastustaja taas hidas, kömpelö ja heikko.
KIERTÄVÄN TORJUNNAN YHDISTÄMINEN ISKUUN
Torjunnassa vastustajan asetta ei pysäytetä kovalla voimalla, vaan se ohjataan sivuun. Torjunta suoritetaan oma ase suojaksi itsen ja vastustajan aseen väliin nostettuna, kahva itseä kohti ja ylös käännettynä. Sivuun ohjaavassa kontaktissa kertynyttä voimaa ei käytetä vastustajan pysäyttämiseen, antaa iskun jatkaa matkaansa väärään suuntaan. Helpommillaan kontakti vastustajan aseeseen on hyvin kevyt. Oma ase varmistaa niin vähäisellä voimalla kuin mahdollista, ettei vastustajan isku pääse kääntymään kesken hyökkäyksen linjaltaan. Se liike-energia, joka omaan aseeseen saadaan, hyödynnetään aseen vastaiskuun pyöräyttämisessä.
Kohteena iskulla voi toki olla muitakin kohtia kuin käsi. Käteen lyöminen esitellään kahdesta syystä ensimmäisenä. Ensinnäkin lyöty käsi toimii huonommin vastahyökkäyksissä. Toiseksi käteen lyödessä on helppo lyödessä pysyä niin kaukana, ettei vastustajan vastaisku pääse osumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti