Tekniikka 28: Vahvan iskun torjunnan jälkeen kiertävä lyönti yläviistosta

Tekniikassa vastustajan vahva isku torjutaan omalla miekalla ja kilvellä. Tämän jälkeen kilpi pitää vastustajan asetta kontrollissa ja aseella isketään pyörähtävä lyönti ylhäältä vastustajaa päähän.

Tekniikan aloittava torjunta tehdään kahdella kädellä. Miekka ja kilpi torjuvat yhdessä, jotta vastustajan ase saadaan kiinni ja sen jälkeen ohjattua hallitusti sivuun. Sivuun ohjaamisella varmistetaan, että vaikka kaikki muu menisikin pieleen ainakin torjunta on onnistunut.

Torjunnan aikana voi myös tarkistaa, että kilpipuolen jalka on edellä ja astua eteenpäin, jos tarve sitä vaatii. Tätä tekniikkaa kannattaa käyttää vain lähietäisyydeltä. Jos vastustaja ei tule lähietäisyydelle tai itse ei torjunnan aikana voisi päästä lähietäisyydelle, kannattaa valita suosiolla joku muu tekniikka. 

Torjunnan jälkeen kilpi jatkaa vastustajan käden manipulointia. Usein vastustajan käsi kannattaa työntää kiinni hänen ruumiiseensa ja jos hän yrittää vapautua, kannattaa työntää häntä päättäväisesti taaksepäin kilvellä. 

Kilven jatkaessa käden manipulointia ase vapautuu lyömään. Tällä kertaa käytetään kiertävää lyöntiä, joka osuu vastustajaa päähän. Lyönti on hidas mutta voimakas. Lyönnin aikana ylävartalo tuottaa voimaa kiertymällä. Tällöin lyönnin saa tehtyä kuten kuuluukin: voimakkaasti ja nopeasti.

Keskeinen vaihtoehto lyönnille ovat sen tekeminen pienimuotoisempana ranteen ja kyynärpään liikkeeseen perustuvana kiertävänä lyöntinä tai jopa korvaaminen pelkällä miekan pistoon kääntämisellä. Molemmat variantit ovat nopeampia mutta heikompia. 

Aiemmissa tekniikoissa perusperiaatteena on ollut, että hyökkäys tehdään mahdollisimman suoraan ja vähällä vaivalla. Tällöin tekniikka kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja tapahtuu nopeasti. Nyt esitetty tekniikka on tämä peruslogiikan vastainen. Se on selvästi hitaampi kuin suora hyökkäys olisi ja sen tekeminen vaatii selvästi enemmän energiaa. Milloin tekniikan käytössä on järkeä?

1) Jatkona suoralle lyönnille. Erityisesti jos vastustaja tai tämän toveri onnistuu torjumaan suoran lyönnin, tämä lyönti vaihtaa hyökkäyssuuntaa ja voi täten ohittaa vastustajan puolustuksen.

2) Aivan lähekkäin oltaessa. Joskus ollaan niin lähellä, että vastustaja voi yrittää estää lyömisen, horjuttaa tai tarttua asekäteen. Tällöin kilvellä vahvasti manipuloiden tehty kiertävä lyönti saa kerättyä voimaa niin, että lyönti tuottaa halutun lopputuloksen. 

3) Jos miekalla täytyy torjua ennen lyömistä vaikkapa toisen vastustajan hyökkäys, tämä lyömistekniikka mahdollistaa ylös torjumisen ja lyömisen yhdistämisen yhdeksi liikkeeksi.

4) Kun vastustajan puolustus on auki juuri tähän lyöntiin sopivasti. Esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla suuri ase, jonka läheltä ei saa poistua kun kerran on sen ohi päässyt lähitaisteluun. Kilpitaistelijan kannattaa hankkiutua mahdollisimman lähelle ja lyödä iskuja niin monesta eri suunnasta kuin mahdollista voittaakseen tilanteen nopeasti.

5) Jos haluaa käyttää ihmiskilpenä tai työntää hänet tovereitaan päin, tämä lähitekniikka tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Kahden välineen torjuntaa suoremmilla vastahyökkäyksillä on esitelty tekniikoissa 8 ja 10. Molemmat tekniikat ovat yleiskäyttöisempiä ja nopeampia, mutta vaativat kauempana pysymistä vastustajasta. On suositeltavaa osata soveltaa kaikkia tekniikoita etäisyyden, vastustajan liikkeen ja vastustajan puolustuksessa ilmenevien aukkojen mukaisesti.