Tekniikassa lyödään ylhäältä vastustajaa päähän, liu'utetaan isku jalkaan. Välittömästi jalan viiltämisen jälkeen pistetään kilven laskiessa vastustajaa kasvoihin.
Tekniikka tulee tehdä mieluiten niin kaukaa, että vastustaja ei saa lyötyä tekniikan suorittajaa, mutta omat iskut juuri ja juuri osuvat. Tekniikka onnistuu parhaiten kahdenkädenmiekalla tai varsiaseella kuten hilparilla.
Ensimmäisen iskun tulee olla niin vakuuttava, että vastustaja varmasti torjuu sen. Koska torjunta arvataan, isku kohdistuukin vastustajan jalkaan, jonne se liu'utetaan kilven laitaa pitkin. Ensimmäisen iskun tulee osua kilpeen pehmeästi ja sitä myötäillen, jotta se ei jää kilpeen kiinni. Viillon taas tulisi tapahtua väkevästi ja päättäväisesti. Tällöin se on tehokas ja siirtyminen pistoon käy nopeasti.
Jalkaan osuvan viillon tähtäys on esimerkkivideossa polvitaive, koska siellä todennäköisimmin ei ole haarniskointia. Suurempia kilpiä vastaan tämä toimi, vaan viillon kohdealueen tulee olla alempana.
Viillon aikana astutaan pieni taka-askel, jonka aikana ase vedetään lähelle omaa kehoa. Tämän jälkeen astutaan hieman vastustajan asekäden puolelle ja pistetään tätä kasvoihin kilven laskeutuessa suojaamaan jalkaa. Jos vastustaja jalkaosuman jälkeen tiputtautuu kilven taakse piiloon, voi hänen kilven takaa nousemistaan ennakoida ja tehdä jalkatyön sekä loppupiston vastustajan pään esille tulon varaan laskien.
Tekniikan suojattomin hetki on viimeisen piston aikana. Piston ja tilanteesta poistumisen ajan miekan kahva kannattaisin nostaa videoesimerkissä nähtyä korkeammalle, liki vaakatasoon pään korkeudelle sitä suojaamaan.
Tekniikan tärkein opetus on, että hämäämällä ja jalkatyöllä vastustajan puolustusta voidaan siirtää ja kiertää yksinkertaisella ja arvattavalla tavalla. Alussa puolustus houkutellaan väärään paikkaan, kuten tekniikassa 6 ja tekniikassa 20 on opetettu. Tämän jälkeen vastustajan jalan avauduttua osumalle siihen tehty viilto saa vastustajan reagoimaan ja mahdollisesti hämmentymään hetkeksi. Tähän hämmennykseen tai sen puutteeseen ei saa kiinnittää huomiota: harjoittelijan tulee tehdä tekniikka mahdollisimman päättäväisesti omalla tahdillaan, mieluusti vastustajan olettaman taistelun rytmin vastaisesti. Viillosta pistoon nopeasti siirtyminen tukee tätä taistelun rytmin vaihtamista.
Toissijaisia opetuksia ovat olleet päättäväisen iskusarjan käyttäminen vastustajan tolaltaan saamiseen. Kun suurella aseella lyödään riittävän päättäväisen näköisesti, kokemattomat kilvenkäyttäjät helposti sortuvat taistelemaan taistelua suurten aseiden ehdoilla.
Tämä on luonnollisestikin hyvin haitallista toimivalle kilpien käyttämiselle. Tästä syystä tekniikan kolmas opetus on kilpien käyttöä vasten. Kilpien käyttämistä varten harjoittelijoiden on opittava, että muut aseet pyrkivät ottamaan henkisen ja taistelullisen etulyöntiaseman kilvistä. Tällöin kilvet eivät tee niitä asioita, joissa ovat vahvoja, vaan taistelevat suurempien aseiden ehdoilla. Tällainen henkisen ja taistelullisen etulyöntiaseman hakeminen on opittava havainnoimaan, siihen ei saa lähteä mukaan ja sitä vastaan on opittava taistelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti